S/S Express

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

S/S Express (nimi oli Express II 1877–1879) oli vuonna 1877 rakennettu ensimmäinen suomalainen jäävahvistettu höyrylaiva joka liikennöi talvisin Hanko-Tukholma-reitillä.

Laivan tilannut hankolainen Finska Transito Ångbåts Ab teki konkurssin marraskuussa 1878, mutta laivan vuokrasi Carl Johan Korsman, joka sitten osti aluksen 1879. S/S Express liikennöi talvikaudella 15. marraskuuta15. toukokuuta reitillään kerran viikossa kuljettaen postia ja matkustajia. Laivan kapteenina toimi vuoteen 1892 August Alexander Granroth.

Korsmanin omistuksessa S/S Express liikennöi aina vuoteen 1894 jolloin se myytiin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle. Laiva jatkoi talvisin vanhalla reitillään vielä vuoteen 1898 saakka jolloin sen tilalle tuli S/S Oihonna. Kesällä 1896 se ajoi suoraan Helsingistä Tukholmaan ja kesällä 1897 Turusta Tukholmaan.

S/S Express muutettiin 1899 lastilaivaksi Suomi-Riika -linjalle. Vuonna 1901 se myytiin Arkangeliin ja ennen siirtoa laivaan rakennettiin hyttipaikat 21 matkustajalle. Vuonna 1904 laiva siirtyi arkangelilaiselle, Venäjän hallituksen omistamalle White Sea Pilots & Lighthouses Depth-varustamolle ja sen uudeksi nimeksi tuli Solombola. Laiva romutettiin 1930.

S/S Express II:n suunnitteli runoilija Johan Ludvig Runebergin poika, insinööri Robert Runeberg. Sen rakensi Oskarshamnin telakka Ruotsissa ja laiva saavutti 400 ihv:n höyrykoneensa avulla 10,75 solmun nopeuden (20 km/h). Aluksen pituus oli 42,4 m, leveys 6,85 m ja syväys 3,5 m. Vetoisuus oli 445 bruttorekisteritonnia ja matkustajapaikkoja oli alun perin 14 I luokassa ja 10 II luokassa. Vuonna 1882 laivaa pidennettiin 7,7 metriä ja 1888 se sai uuden 650 hevosvoiman höyrykoneen jolloin suurin nopeus kasvoi 12 solmuun.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]